Näyttelyitä!

Kuvataidekoulun kevään näyttelyt ovat alkamassa. Päättötyö- ja työpajaoppilaiden näyttely on ensimmäisenä. Tervetuloa katsomaan!

Päättötyötä

Kuvataidekoulun jokakeväiset päättötyöt alkavat valmistua.

Ensimmäisenä ehtii aikuisopiskelija Minna Jurvanen-Bagdasarov, jonka päättötyö " Venäläinen pianokoulu" on lavastus oheiseen konserttiin. Päättötyö koostuu silkkimaalauksista, jotka esittävät neljää vahvaa vaikuttajaa venäläisen pianokoulun kehityksessä.

Ja tässä pieni mainos konsertista:

Tohtorintutkielmaan liittyvä konsertti 25.04.2013, Hannikais-Sali, Pitkäkatu 18-22, Jyväskylä

Liput 15/10 €. Lippujen ennakkovaraus: minnajurvanen@hotmail.com

Tervetuloa Aleksandr Bagdasarovin neljänteen ja viimeiseen tohtorintutkielmaan liittyvään konserttiin!

Konsertissa kuullaan maailman kantaesityksenä ”Rakkaudesta Rahmaninovin musiikkiin” teatterimonologi Aleksandr Bagdasarovin vaiherikkaasta elämästä, aivoinfarktista kuntoutumisestaan Rahmaninovin 3.pianokonserton avulla, venäläisestä/neuhausilaisesta pianokoulusta, pianotaiteilijana toimimisestaan Jyväskylässä jne., videokoosteen ja tanssien höystäminä.

Konsertissa kuullaan myös Lisztin h-molli pianosonaatti, Aleksandr Bagdasarov, piano.

Käsikirjoitus: Aleksandr Bagdasarov. Käännös suomeksi: Minna Jurvanen-Bagdasarov

Aleksandr Bagdasarovin roolin tulkitsee hänen poikansa, Garik Bagdasarov.

Tanssit: UMC, Sanaz Hassani (koreografia), Liisa Tirkkonen, Anni Minkkinen.

Ohjaus: Minna Jurvanen-Bagdasarov

Lavasteet: Minna Jurvanen-Bagdasarov, ”Venäläinen pianokoulu”, Jyväskylän

kuvataidekoulun päättötyö. Silkkimaalaukset: Anton Rubinstein, Sergei Rahmaninov,

Heinrich Neuhaus, Stanislav Neuhaus.

Aleksandr Bagdasarovia voidaan pitää venäläisen/neuhausilaisen pianokoulun edustajana. Ehkä kuuluisimpia tämän pianokoulun edustajia olivat Svjatoslav Richter ja Emil Gilels.

Mutta mikä oli Heinrich Neuhausin jumalaisen kauniin soinnin salaisuus? Lev Naumovin mukaan…

Tervetuloa konserttiin kuulemaan lisää venäläisen/neuhausilaisen pianokoulun salaisuuksista!

Franz Lisztin pianosonaatti h-molli (S. 178; LW A179) on usein mainittu hänen merkittävimmäksi teoksekseen, ja samalla se luetaan kuuluvaksi arvostetuimpien pianoteosten joukkoon.

Teos sävellettiin vuonna 1853, jolloin se edusti sävellyksenä uudenlaista tyyliä, jota on kuvattu "jatkuvaksi temaattiseksi muunteluksi". Sonaatti koostuu pienestä määrästä motiivinomaisia elementtejä, joiden pohjalta on muodostettu yksi suuri teos. Eri pätkiä käytetään teoksessa erilaisissa konteksteissa, jolloin ne esiintyvät hyvin eri muodoissa. Esimerkiksi sama teema voidaan esittää hurjana ja toisaalta rauhallisen kauniina teoksen eri vaiheissa. Näin rakenteeltaan monimutkainen teos on yhtenäisempi, kuin mitä päältä päin voisi kuvitella. Päällepäin teos näyttäytyy miltei improvisaatiolta vaikuttavana fantasiana.

Teoksen johdannon jälkeen kehittyy kolme voimakasta teemaa, joita seuraa uskonnollista koraalia muistuttava osuus. Viimeinen pääosa käyttää kaikkien teoksen alussa esiteltyjen teemojen aineksia. Teos loppuu erittäin rauhalliseen andanteen, joka niin ikään lainaa elementtejä teoksen varhaisemmista vaiheista.

Lisztin h-molli-sonaatti on omistettu Robert Schumannille, joka ei kuitenkaan pitänyt teoksesta ilmeisesti sen uudistuksellisten piirteiden takia. Aikalaisista esimerkiksi Richard Wagner puolestaan oli haltioitunut teoksesta ja lainasi Lisztin sävellystekniikkaa omiin oopperoihinsa.

Teos on nykyään arvostetuimpien pianoteosten joukossa. Lähestulkoon kaikki suuret 1900-luvun pianistit ovat esittäneet h-molli-sonaatin Alfred Brendelistä Vladimir Horowitziin. Se on virtuoosien keskuudessa yksi pidetyimmistä teoksista, mikä voi osittain johtua sonaatin suurista teknisistä ja tulkinnallisista haasteista, joiden takia virtuoosit mielellään tarttuvat siihen päästäkseen näyttämään osaamistaan. Nyt myös Aleksandr Bagdasarov!

Lintubongausta!

Kevät tulee ja lintujen paluumuutto on kiivaimmillaan. Pihapiiristä voi bongata monenlaista siivekästä, mutta näitä 9-10 vuotiaiden kuvaamia lintuja tuskin tulee vastaan...

Lintuja kaukomailta, 9 - 10 v.



Iina Jääskeläinen







Sini Kokkonen




Siiri Pellinen



Annika Kupari

Taidekirjat uudella tavalla.

Kirja voi kertoa taiteesta, mutta kirjakin voi olla taidetta.
Miltä näyttäisi jos kirjan henkilöt hyppäisivät ulos sivuilta seikkailemaan? 10 A on toteuttanut kirjan sisällön kuvalliseen muotoon, ja kirjojen sankarit tosiaan hyppelevät sivujen välistä. Näissä taidekirjoissa seikkailee tiede-teemamme mukaisesti tieteentekijä tutkimassa erilaisia ympäristöjä.

Tässä kirjassa ollaan vedenalaisessa maailmassa.

Maija Anttila

Ja tässä puolestaan mennään avaruuteen.


Alli Lindén

 



Alli Lindén







Kirjassa voi seikkailla monenlaisia asioita...







Eevi Kainulainen



Eevi Kainulainen

Elisa Hytönen

Elisa Hytönen

Tässä koko kirjasto.



10 A





10A



Hauskaa Pääsiäistä!

Ninni Räihä 11B

             Hauskaa Pääsiäistä toivoo Kuvataidekoululaiset!

Mainioita asetelmia

Asetelmalla on pitkät perinteet kuvataiteen aiheena. Kuvataidekoulun pienimmät oppilaat tutkivat vanhoja asetelmamaalauksia ja toteuttivat niiden pohjalta oman näkemyksensä vihannes ja kukka-asetelmasta. Työt tehtiin väripapereista kollaasina taustamaalauksen päälle.

Jaakko 4A

Ainu 4A



Olivia 4A



Inkan ja Tuikkeen töihin ilmestyi hauskoja vihannesihmisiä.





Tuike 5A




Inka 5A

 

Samuelin työstä löytyy salaattia ja mansikka.





Samuel 5A



Maasta muotoon

Keramiikka on jännittävä taiteen alue. Maasta nostettu savi muotoutuu vaikka miksi, kunhan osaa käsitellä sitä oikein.

Keramiikkaa opetetaan kaikissa kuvataidekoulun perusopetusryhmissä, neljävuotiaasta alkaen.  Työpajaikäisille on tarjolla mahdollisuus keskittyä pelkästään keramiikkaan, keramiikkatyöpajassa.

Saviruukku on vanha ja hyödyllinen esine, jota on kautta aikojen käytetty monenlaisiin tarkoituksiin. Sen voi tehdä aina uudella tavalla, muuttaen koristelua ja muotoa, jolloin siitä tulee omannäköinen. 12 B:n saviruukuissa on talviaiheinen lumihiutalekoristelu. 

Savea voi myös yhdistellä kiinnostavasti monen muun materiaalin kanssa.  9B on  pehmolelun muotokuvissa yhdistänyt sen puukehyksiin.

9B: Pehmolelun muotokuva

9 - 10 vuotiaiden ryhmän savitöihin on lisätty mosaiikkia. Tuloksena on hauskoja tulevaisuuden kauneushoitoloita.



9 - 10 vuotiaat:



Keramiikkatyöpajassa  on mahdollista  työstää vaativampiakin aiheita. Kaikki alkaa saven vaivaamisella. Tässä savimöykystä tulee aikaa myöten Kuvataidekoulun lopputyön osa.

Tämä taidokas Liskoruukku on käsinrakennettu punasavesta.



Aino Järvinen, Keramiikkatyöpaja